perjantai 18. joulukuuta 2009

Lumiset oksat ja valkoinen maa...

Vihdoin se talvikin saapui tänne Pohjolaan... Lunta on kinoksittain ja puissa on ihanat huurrehunnut. Ilma on ihanan raikas ja ulkona on rauhallista ja hiljaista. Toivotaan, että sama ihana ilma jatkuisi joulun ja uuden vuoden yli.

Viime viikonloppuna kävimme Sabrinan ja Micken kanssa hakemassa Imatralta Venäjältä saapuneen pienen frettipojan Oton, viralliselta nimeltään Golden Ferret Orlando of Pickpocket's ferrets. Oton tuloa suunniteltiin jo alkukesästä, mutta kun Veyronin tulo varmistui, peruin tämän toisen pojan varauksen. Valitettavasti kuitenkin Veyron vaatii vielä aikaa voidakseen oppia luottamaan ihmisiin, sillä poika on melko arka luonteeltaan, ja ellei Veyron reipastu ennen kevättä kun Bijalla alkaa kiima, niin tulen tarvitsemaan Bijalle jonkun muun uroksen. Siksi
päätinkin Oton synnyttyä ja nähtyäni kuvia pojasta ja sen sisaruksista, että mikäli löydän pojalle hyvän sijoituskodin, niin herra saa matkustaa Suomeen kun se olisi mahdollista. Löysinkin mitä parhaimman sijoituskodin ja olen Sabrinalle ja Mickelle ikuisesti kiitollinen hyvästä yhteistyöstä ja ennen kaikkea siitä, että lähtivät mukaan tähän hommaan. :) Innolla odottelen millainen aikuinen Otosta kasvaa, sillä ainakin tähän mennessä Otto on osoittautunut olevan lähestulkoon täydellinen fretinalku.


Orlando aka Otto

Muille sijoituspojillemme kuuluu myöskin hyvää. Elviksellä, Kirilillä ja Veyronilla on alkanut enemmän tai vähemmän kiimat ja herrat (tai heidän sijoituskodit) odottavat jo innoissaan kevättä ja tyttöjen kiimoja... Huippupainot kaikilla kolmella on siinä 2,5kg paikkeilla, Kirilillä ja Veyronilla hieman enemmän, kun taas Elvis aloitti kiimansa jo lokakuussa ollessaan vasta puoli vuotias ja herra on nyt päättänyt että on parempi tuhlata kaikki energiansa tyttöjen perään putputtamiseen eikä turhaan syömiseen... Joten Elviksen maksimipaino oli tänä vuonna 2350g, mikä on nyt lähtenyt laskuun.


Elvis kävi kylässä tulevan morsiamensa, Wiccan luona.


Kirilkin kävi moikkaamassa meidän tyttöjä, mutta saikin yhden innokkaan Miikon riesakseen...


Veyron odottelee jo joulua...

Meidän omalle porukalle kuuluu oikein hyvää. Kaikilla on nyt ihanat pehmeät ja pitkät talviturkit ja massaakin on kertynyt, vaikka ei mitenkään tuhottomasti. Miikolle ja Milalle laitettiin syksyllä Suprelorin implantin. Milalla ei ole mitään näkyviä muutoksia, mutta Miikosta on kuoriutunut aivan eri fretti kuin mitä poika oli aiemmin syksyllä! Miiko on kerännyt massaa, kasvattanut aivan upean, pitkän ja pehmeän karvan ja poitsu on piristynyt paljon. Meidän nuorisolla ei ole kiimat vielä alkaneet.

Tammikuun 16. menemme VS-frettien järjestämään frettinäyttelyyn Maskuun ja helmikuussa meillä on edessä näyttelyreissun Norjaan.


Vanu & Vinha


Woodya väsyttää jo tämä ainainen joulunodotus...


Bija


Mila


Miiko & Bliss


Wicca ja ensilumi

perjantai 2. lokakuuta 2009

Kiireinen syksy!

Noniin, jospa sitä nyt ehtisi kirjoittaa hieman kuulumisia. Syksy on tullut ja meidän näätäväki onkin alkanut vaihtamaan turkkejaan ja osa jopa keräämään hieman painoa. Kaikki pennut ovat uusissa kodeissaan ja koettelevat, enemmän tai vähemmän, uusien perheidensä hermoja. Onhan nuo pennut suloisia, mutta ne vaatii oman kärsivällisyytensä ennen kun hieman viisastuvat ja rauhoittuvat. Itse olen palannut taas koulunpenkille ja ollut todella kiireinen. En muistanut ollenkaan miten rankkaa koulussa käyminen voikaan olla!

Sijoituspojat Kiril (suklaan värinen herra Venäjälätä), Veyron (tumma soopeli Venäjältä) ja Elvis, jota en ole vielä esitellyt täällä, ovat myöskin päässeet omiin (sijoitus) koteihinsa ja ovat miehistyneet valtavasti. Kirilillä ja Veyronilla kokoa löytyy jo ison näädän verran, sillä kummatkin herrat painavat jo reippaasti yli 2kg! Elvis, tuo kauhukoplamme uusin jäsen, saapui myöskin Venäjältä reilu kuukausi sitten. Elvis on todella komean tumman suklaan värinen herra jonka eräs tuttu frettikasvattaja minulla kävi valitsemassa venäläiseltä turkistarhalta. Ihan alunperin minulle ei pitänyt tulla kuin yksi suklaa uros Venäjältä, mutta monen sattumuksen summana niitä onkin nyt sitten kaksi... enkä kadu yhtään. Kaikkia poikiani en tule ensvuonna käyttämään kasvatuksessa, mutta nyt on ainakin valinnanvaraa. Joitain pentuesuunnitelmia olenkin jo tehnyt, mutta niistä kerron lisää myöhemmin.

Huomenna olisi edessä Pk-frettien Capital! - syysfrettinäyttely. Eilen pidimme kaunistautumistuokion näätieni kanssa ja kaikki pääsivät pesulle, korvapyykille ja manikyyriin. Mukaan näyttelyyn otan vain nuorisomme, eli Wiccan, Woodyn, Blissin ja Bijan. Mitään huippumenestystä en odota monestakaan syystä, mutta hauskaa mennään pitämään sekä vaihtamaan kuulumisia vanhojen ja uusien tuttujen kanssa! :) Tänään illalla olisi vielä näyttelyjärjestelyitä tiedossa näyttelypaikalla. Sitä innolla odotellen!

lauantai 8. elokuuta 2009

Uudet pojat saapui.

Tänään kuuden aikaan aamulla meille saapui kaksi uutta frettipoikaa Venäjältä. Herrat ovat reilu 4kk vanhoja, erittäin komeita ja hirvittävän touhukkaita jätkiä. Väriltään pojat ovat tumma soopeli ja suklaa. Pojat saivat ensin rauhassa tutustua uuteen paikkaan (ja maahan) ja samalla sain itse hieman tutustua uusiin poikiimme. Herrat eivät ole jäämässä meille asumaan vaan he tulevat muuttamaan sijotuskoteihin. Pojat vaikuttavat ainakin toistaiseksi ihan mukavilta. Kummatkin ovat suht kiltisti sylissä (eivät rimpuile kovasti) eivätkä ole vielä kunnolla purreet, vaikka yrittävätkin ohimennen aina hieman näykkäillä. Punnitsin poitsut ja vaalean painoi on nyt 1306g ja tumman 1420g. Illalla päästin herrat Blissin, Woodyn ja Bijan kanssa frettihuoneeseen ja nyt täällä onkin ollut kova temmellys käynnissä siitä asti. Hieman alkaa meno hiipumaan, joten eivätköhän nuo kohta nukahda. :)








perjantai 7. elokuuta 2009

Pickpocket's Croupier aka D'artagnan 24.4-6.8.2009

Eilen aamulla sain surullisen puhelun. D'artagnan eli Pickpocket's Croupier oli aamulla löytynyt kuolleena kotoaan. Darttu oli oksennellut aikaisemmin tällä viikolla ja sen omistajat veivät poikaa useamman kerran lääkäriin, kunnes lopulta lääkärit leikkasivat Dartun. Dartun suolistosta oli löytynyt korvatulppa joka oli tukkinut suolen. Tuliko leikkaus liian myöhään, sitä emme tiedä, mutta Dartun ruumis on lähetetty vielä varmuuden vuoksi Eviraan tutkittavaksi, jotta selviää mikä lopulta meni pieleen. Olen iloinen, että sain olla puhelinetäisyydeltä mukana Dartun viimeisinä päivinä ja että ilmoitus Dartun poismenosta tuli nopeasti. Darttu eli lyhyen mutta hyvän elämän rakastettuna perheenjäsenenä. Olen ikuisesti kiitollinen Jasminelle Dartun hyvästä hoidosta.

Suru on se miten muistamme ilon. Nuku rauhassa pieni enkelimme.

maanantai 3. elokuuta 2009

Finngrey

Tahdon vielä lisätä muutaman kuvan Vanun ja Vinhan uusista pannoista ja hihnoista, mitkä tilasin Finngreyltä. Setit saapuivat viime viikolla postissa. Pannat ja hihnat ovat suomalaista käsityötä ja itse suunnittelemani tarjolla olevista materiaaleista. Olin pitkän aikaa haaveillut tilaavani koirille Finngreyltä pannat ja yhteensopivat hihnat, mutta nyt vasta sain aikaiseksi tilata setit. Ei voi muuta sanoa, kuin että tyytyväisempi en voisi olla! :)

Uusi blogi, uudet kujeet.

Päätin sitten lopulta avata ihan oikean blogin joka tulee sisältämään omien frettiemme, pentueidemme ja kasvattiemme kuulumisia. Siinä sivussa saatan myös kirjoitella koiriemme sekä omia kuulumisiani tänne samaan paikkaan. Blogi tulee siis toimimaan tavallaan päiväkirjanamme ja tarkoitus on, että tulevaisuudessa tämä blogi korvaisi nykyisen pentupäiväkirjamme.

Kertokaamme siis tästä päivästä. Aamupalaksi kaikki fretit saivat tipuja ja kalkkunan selkärankaa. Tiput olivat selvästi kovempi juttu ja niistä käytiinkin kovaa tappelua pikkupentujen kesken. Pennut säntäilivät, rääkyivät, sähisivät ja hyökkäilivät toistensa kimppuun ja yrittivät haalia kokonaiset tiput itselleen. Ja tietenkin kaverin tipu maistuu aina paremmalle kuin se oma...

Vein koirat pienelle metsälenkille, jotta ne saivat hieman purkaa ylimääräistä energiaansa. Vinha ampaisi tuttuun tapaansa samantien pannan lähdettyä kaulasta ja veti hurjaa rallirinkiä välillä polulla ja välillä puiden välissä ja rämeikössä. Vanu yritti pysytellä hetken perässä, kunnes luovutti ja lähti haistelemaan metsän ihmeellisiä tuoksuja.

Meillä kävi tänäänkin ihmisiä katsomassa pentusten touhuja. Ensimmäisten vieraiden aikana kaikki fretit käyttäytyivät oikein mallikelpoisesti, mutta myöhemmin tulleet frettivieraat saivat sitten melko ikävän vastaanoton meidän aikuiselta frettiväeltä. Sissi, Repa ja oma kasvattimme Viivi (Pickpocket's Amaya) tulivat pitkästä aikaa kylään. Kolmikko tutki frettihuoneemme kaikki nurkat ja kävivät lopulta kaikki nukkumaan omaan kantoboksiinsa! :) Pikkupennut yrittivät änkeä vieraiden kanssa nokosille, kun taas Bija päätti pistää leikiksi ja rallitti ja pomppi ympäri huonetta aivan hysteerisenä ja kävi siinä sivussa välillä härnäämässä päiväunilaisia. Pikkupennut yrittivät turhaan pysyä Bijan vauhdissa, mutta pakko kyllä sanoa, että on noilla lapsosilla ruvennut vauhtia tulemaan lisää aivan hirmuisesti! Ei uskoisi miten kovaa tuollaiset vajaa seitsemänviikkoiset rääpäleet oikein pääsevätkin!

Bija yllätti minut tänään oikein olan takaa, kun kesken touhujen neiti pysähtyi nappulakipolle ja rupesi rouskuttamaan... Bijahan ei ole tähän mennessä kertaakaan syönyt nappulaa ihmisten nähden. Olin kyllä jo jonkin aikaa epäillyt, että neiti on ottanut muista mallia ja ruvennut popsimaan myös nappulaa, sillä kerran kun Bija oli yksi häkissä Miikon ja Milan ollessa vapaana, niin raksukipon pohja oli tyhjentynyt... Jatkamme silti Bijan kanssa raa'an ruoan kanssa aamuin illoin.

Vierailijoiden lähdettyä meillä onkin ollut melko hiljaista ja rauhallista. Käväisin Murren Murkinassa hakemassa hieman lihatäydennystä, kun alkoi olemaan jo hälyyttävän tilavaa pakastimessamme. Mukaani tarttui koirille naudan jauhelihaa sekä hauska lettilelu ja freteille hieman broilerin siipiä (kokonaisia ja jauhettuja), broilerin jauhelihaa ja kalkkunan selkärankaa. Iltapalaksi näädät saavat tänään siipiä ja hieman sydämiä.