Päätin sitten lopulta avata ihan oikean blogin joka tulee sisältämään omien frettiemme, pentueidemme ja kasvattiemme kuulumisia. Siinä sivussa saatan myös kirjoitella koiriemme sekä omia kuulumisiani tänne samaan paikkaan. Blogi tulee siis toimimaan tavallaan päiväkirjanamme ja tarkoitus on, että tulevaisuudessa tämä blogi korvaisi nykyisen pentupäiväkirjamme.
Kertokaamme siis tästä päivästä. Aamupalaksi kaikki fretit saivat tipuja ja kalkkunan selkärankaa. Tiput olivat selvästi kovempi juttu ja niistä käytiinkin kovaa tappelua pikkupentujen kesken. Pennut säntäilivät, rääkyivät, sähisivät ja hyökkäilivät toistensa kimppuun ja yrittivät haalia kokonaiset tiput itselleen. Ja tietenkin kaverin tipu maistuu aina paremmalle kuin se oma...
Vein koirat pienelle metsälenkille, jotta ne saivat hieman purkaa ylimääräistä energiaansa. Vinha ampaisi tuttuun tapaansa samantien pannan lähdettyä kaulasta ja veti hurjaa rallirinkiä välillä polulla ja välillä puiden välissä ja rämeikössä. Vanu yritti pysytellä hetken perässä, kunnes luovutti ja lähti haistelemaan metsän ihmeellisiä tuoksuja.
Meillä kävi tänäänkin ihmisiä katsomassa pentusten touhuja. Ensimmäisten vieraiden aikana kaikki fretit käyttäytyivät oikein mallikelpoisesti, mutta myöhemmin tulleet frettivieraat saivat sitten melko ikävän vastaanoton meidän aikuiselta frettiväeltä. Sissi, Repa ja oma kasvattimme Viivi (Pickpocket's Amaya) tulivat pitkästä aikaa kylään. Kolmikko tutki frettihuoneemme kaikki nurkat ja kävivät lopulta kaikki nukkumaan omaan kantoboksiinsa! :) Pikkupennut yrittivät änkeä vieraiden kanssa nokosille, kun taas Bija päätti pistää leikiksi ja rallitti ja pomppi ympäri huonetta aivan hysteerisenä ja kävi siinä sivussa välillä härnäämässä päiväunilaisia. Pikkupennut yrittivät turhaan pysyä Bijan vauhdissa, mutta pakko kyllä sanoa, että on noilla lapsosilla ruvennut vauhtia tulemaan lisää aivan hirmuisesti! Ei uskoisi miten kovaa tuollaiset vajaa seitsemänviikkoiset rääpäleet oikein pääsevätkin!
Bija yllätti minut tänään oikein olan takaa, kun kesken touhujen neiti pysähtyi nappulakipolle ja rupesi rouskuttamaan... Bijahan ei ole tähän mennessä kertaakaan syönyt nappulaa ihmisten nähden. Olin kyllä jo jonkin aikaa epäillyt, että neiti on ottanut muista mallia ja ruvennut popsimaan myös nappulaa, sillä kerran kun Bija oli yksi häkissä Miikon ja Milan ollessa vapaana, niin raksukipon pohja oli tyhjentynyt... Jatkamme silti Bijan kanssa raa'an ruoan kanssa aamuin illoin.
Vierailijoiden lähdettyä meillä onkin ollut melko hiljaista ja rauhallista. Käväisin Murren Murkinassa hakemassa hieman lihatäydennystä, kun alkoi olemaan jo hälyyttävän tilavaa pakastimessamme. Mukaani tarttui koirille naudan jauhelihaa sekä hauska lettilelu ja freteille hieman broilerin siipiä (kokonaisia ja jauhettuja), broilerin jauhelihaa ja kalkkunan selkärankaa. Iltapalaksi näädät saavat tänään siipiä ja hieman sydämiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti